KUPPIPERUNAT

Kuppiperunat on tosi rakas, sillä nimiä löytyy  myös pickalakan, doppalakan, pickaveeton, lakaveton, pikaveton, lakaveetu, dobban pääröna, lakadob...

Tässä vähän pidetty FB-gallupia ja IG-tutkimusta ja osalle tämä juttu kahvikupista syötävistä, tai sinne dippailtavista (no ei tietenkään kahvin kanssa!) varhaisperunoista on aivan nevöhööd osastoa, toisissa se taas herättää ihanat nostalgiset lapsuusmuistot ja meistä parhaimmat ovat vieneet perinnnettä eteenpäin omalle jälkikasvulle.

Selvää maantieteellistä jakaumaa on ilmassa. Itä-Suomesta ei ole hirveästi näiden perään huhuiltu, mutta jossain tuolla Keminmaalla ja pohjoisessa tuntuu olevan voimakasta vetoa näihin perunoihin ja toinen vahva alue sijaitsee tässä Pohjanmaan rannikolla, kuten rannikkomurteisista nimistäkin saattaa päätellä.

Minä, joka olen kotoisin täältä perinteiseltä maitoperuna-alueelta, en ollut ikinä kuullutkaan kuppiperunoista, ennen kuin @anu.hopia mulle näistä kertoi joitain vuosia sitten. Kyseessä on siis Anun lapsuusherkku Keminmaalta. Heti kyllä osasin kuvitella, että nämähän on lapsellisen hyviä. Niinkuin ovatkin. 

NÄIN VALMISTAT KUPPIPERUNAT

Ota kullekin syöjälle kahvikuppi. Koska mulla ei ole mitään ihania vanhoja arabioita (mä niin näen kuppiperunat siinä kupissa, jossa kiertää useassa rivissä keltaiset isot pallot...) tai ruusukuppeja, niin oikaisin heti modernisti ja otin muumimukit käyttöön. Lätkäiseppä kupin pohjalle reilu nokare voita ja silppua kaveriksi kesäsipulia varsineen. Nosta päälle vastakeitetyt uudet perunat ja kaada lopuksi kuumaa perunoiden keitinvettä kupin pohjalle, ehkä 1/3. Tähän Anu korjas, että on aivan liikaa, ennemmin 1-2 rkl /kuppi. Ei liikaa siksi, ettei tuu vetisiä. Saahan tuohon varmaan suolaakin ripsauttaa, jollei keitinvedessä tarpeeksi. 

 Mä niin näen kesäpäivänä tenavat vieri vieres istumas tuvan portahilla, oma kuppi käres. Taitaa toimia tänäkin päivänä!

PAAHDETUT PARMESAANIPERUNAT

Somessa tyrkytti koko syksyn tämän tästä reelsiä ja postausta ja TikTokkia paahdetuista parmesaaniperunoista.

Kun sydän on selvästi perunaan kallellaan - ja parmesaaniin ja uunissa paahtamiseen - ei epäilystäkään, etteikö resepti alkanut kiivetä kohti testauslistani huippua vääjäämättömän varmasti, kunnes tuntui, että näin jo untakin, kuinka herkullisia parmesaani-yrttiseoksessa paahtuvat rapeapintaiset perunan puolikkaat jauhoisen höttöisellä sisuksella ovat(valitse reseptiin siis jauhoinen Rosamunda tai vastaava).

Tekemiseen ei saa paljoakaan aikaa tuhlattua. Perunat vaan puolitetaan ja asetellaan leikkauspinta alaspäin parmesaanikuorrutukseen. Moni resepti kehottaa tekemään jonkun viiltoristikointi kuvioinnin perunaan, jotta ne maustavat syvempään, mutta nääh, aivan liian paljon vaivaa.  Nämä ovat nopean ja laiskan kokin paremmat perunat!

Paahdetut parmesaaniperunat

50 g voita

1 kg jauhoisia keskikokoisia perunoita

2,5 dl raastettua parmesaania

2 valkosipulin kynttä raastettuna

1 dl hienonnettua tuoretta persiljaa tai 2 tl kuivattua (kokeile myös oregano, rosmariini, timjami basilika)

(Voit maustaa lisäksi myös chilihiutalella, paprikalla, savupaprikalla ja cayennellä jos tahdot vähän kipakampaa makua)

suolaa ja mustapippuria myllystä

oliiviöljyä ja suti

Pinnalle sopii uunista otettaessa tuore persilja tai ruohosipuli

Laita uuni lämpiämään 220 astetta ja sinne uunivuoka, johon perunat sopivat (voit käyttää myös uunipeltiä, mutta silloin tarvitset ehkä enemmän voita ja perunaa ja itseasiassa kaikkea, kun pinta-alaa on niin paljon, että juustoseos pysyisi perunoiden alla, eikä lähde leviämään autioimmille alueille), mulla oli tuollainen metallinen "kinkkuvuoka". 

Pökkää uunivuokaan voi ja anna sulaa vaan ei ruskistua uunissa.

Sillä välin raasta parmesaani ja valkosipuli, hienonna yrtit ja puolita pestyt, kuivatut perunat. 

Voin sulattua, ota vuoka uunista ja lisää voin sekaan parmesaani, valkosipuli ja haluamasi mausteet (käyttämäni mausteet reseptissä kursiivilla). Levitä seos tasaisesti  vuoan pohjalle.

Painele perunat vieri viereen, leikkauspinta alaspäin, parmesaanitahnan päälle. Voitele toinen puoli sudin kanssa oliiviöljyllä, suolaa ja pippuroi.

Pistä uuniin paahtumaan. Taika tapahtuu 20-40 minuutissa, riippuen uunin tehoista ja perunan koosta ja varmaan jostain tärkkelyspitoisuudestakin, mutta ei mennä nyt siihen.Perunat ovat valmiita kun niihin saa tökättyä tikulla ilman turhaa vastusta ja väri on lupaavan kaunis.

Anna jäähtyä muutama minuutti ja sitten irrottele perunat toisistaan ja nosta leikkauspinta ylöspäin tarjoiluvadille. Siihen päälle vähän tuorettta yrttiä ja kaikki nami muru ja rasva sieltä vuoan pohjalta.

Nämä perunat sopivat lisukkeksi vaikka mille ruualla (pois lukien ehkä mannapuuro) tai sitten vaan ihan dipattavaksi johonkin ihanaan dippiin.

Lähteekö testiin?

REHELLINEN KINKKUKIUSAUS

 

Kukaan ei varmaan etsi rehellistä (ja huumorintajuista) kinkkukiusausta. Se nyt vaan on tällainen, oma, googleoptimoimaton sanapari kinkkukiusaukselle, joka on perinteinen, se ainoa oikea, herkullinen, helppo, täyteläinen, suussa sulava, maailman paras, mummon, kotitekoinen, yksinkertainen, alusta asti...vai millä hakusanoilla sinä etsisit kinkkukiusauksen reseptiä?

Niin yksinkertaista ruokaa ei olekaan, ettei sille reseptiä netistä haettaisi. Makaroonilaatikko, jauhelihakastike, pyttipannu, kinkkumakaroonisalaatti, hernekeitto, kaikki keikkuvat listoilla blogini haeskelluimmissa resepteissä. Ja nyt on turha tulla sanomaan, etteikö blogistani löytyisi myös eksoottisisempia reseptejä, koska te kyllä tiedätte, että niitä vasta löytyy.

Kyllä minä itsekin välillä googletan jonkun tutun ja turvallisen reseptin paistoaikaa tai nestemäärää, vaikka aika rohkea olenkin tekemään oman pääni mukaan ja vankalla kokemuksella (syteen tai saveen). Tosi perinteisten ja arkisten ruokien kohdalla ajattelen lämmöllä, että siellä on joku, joka on päättänyt opetella tekemään ruokaa myös perinteitä kunnioittaen tai on saanut näyn äidin tai mumman tekemästä ruuasta, jota ei ole sushien ja hampurilaisten välissä ehtinyt aikoihin syömään. Ja nyt sitten tavoittelee samaa ihanaa tunnetta ja makua.

Aika vahvasti miellän itse kinkkukiusauksen kotiruuaksi. Juuri eilen skippasimme lounaspaikan, jossa oli ruokana kinkkukiusausta. Jotenkin en vain halua ravintolaan syömään sitä. Samanlainen kompleksi mulla on muuten lohen kanssa. Sivuutan sen aina automaattisesti ravintolan listalla, kotona tulee niin usein tehtyä kaloista juuri lohta.

Kinkkukiusaus on siitäkin ihana ruoka, että voit tehdä sen ylihelposti pakastetusta peruna-sipulisekoituksesta, kinkkusuikaleista ja kermasta. Viisi minuuttia ja loppu aika uunissa haudutusta.

Mutta voi sen tehdä kokonaisista perunoistakin ( ja minä tein, välttääkseni huomautukset sipulinpaloista). Oma äitini tykkää tehdä sen juuri näin aina, alusta asti (ja sipulin kanssa). Vaikka olen erittäinen tyytyväinen siihen pakastesekoitus kinkkukiusaukseen, niin pakko sanoa, että se kotona tehty on vaan sitten kumminkin jostain syystä vielä parempaa!

KINKKUKIUSAUS

6:lle

n. kilo perunaa

200 g palvirouhetta

1 rkl sipulijauhetta

150 g (savu)juustoraastetta

suolaa ja pippuria

5 dl kermaa ja maitoa (Kippari ruokakerma sopii myös hyvin)

persilja on kivaa pinnassa

Kuori perunat. Kookkaat perunat on nopea kuoria ja paloitella. Leikkaa perunat ensin siivuiksi ja sitten siivut suikaleiksi.

Voitele uunivuoka. Lisää sinne perunapalat ja palvirouhe, juusto sekä mausteet. Sekoita.

Lisää kermamaito Pökkää uuniin , 200 astetta tunniksi, tai niin kauan, että perunat on varmasti kypsiä. Jos pinta alkaa tummua, peitä foliolla.

 Lisukkeiksi sopii ihanasti etikkapunajuuret tai raikas kaalisalaatti ja mummonkurkut tietenkin.

Muuta: Sipulijauheen voit korvata hienonnetulla sipulilla, saatan kyllä laittaa reilumminkin kuin ruokalusikallisen.

Mulla oli juustona tässä sellaista koskenlaskijamurua, sitä ei taida olla myynnissä kyllä kuin suurtalouskeittiöpuolella.

Maidot ja juustot voi vaihtaa laktoosittomiin, mutta on ihanaa myös jos ei tartte, koska pitkään haudutettaessa ruokaan tulee niistä sellainen ruskean punertava sävy. Tämä näyttää mun mielestä raikkaammalta.

VANHA KUNNON PYTTIPANNU

 

Kyllä ei ole kotona tehdyn pyttipannun voittanutta. Se vain on niin kertakaikkisen hyvää. Yksinkertaista ja hyvää.

Se on myös ehdottomasti yksi lapsuuteni lempiruuista, vaikka ei me silloin Oravan mummolas mistään pyttipannusta taidettu puhua. Paistinperunootahan ne oli ja sinne kun lisäsi jotakin makkaraa ja paistoi munan päälle, niin sitähän se oli mistä pyttipannuna puhutaan.

Ennen, kun joka päivä keitettiin perunaa, niin niitä sitten saattoi jäädä ylikin usein, tai ehkä oli keitetty tahallaan reilusti, jotta saataisiin paistinperunoita seuraavalle päivälle. Hävikkiruuista se on siis yksi parhaimpia. Keitetyt ylijäämäperunat kohtaa mitä tahansa kaapista löytyy, makkaraa, nakkeja, kinkkua, lihaa. Mulle kyllä maistuu tuo hyvinkin perinteinen versio eli peruna, sipuli, makkara ja muna. Voissa paistettuna ihanasti valurautapannulla.

Jos perheessä on jotakin sipulinkieltäytymisvaiheessa eläviä, laitetaan sipulijauhetta.

PYTTIPANNU

4:lle

8-10 perunaa (koosta riippuen)

25 g voita

1 iso sipuli

4 makkaraa (tai nakkeja, kinkkukuutioita yms.)

4 munaa

suolaa

paprikajauhetta

mustapippuria

(ruohosipulia tai persiljaa)

Kuori ja pilko perunat. Kuori ja hienonna sipuli. Poista makkaroista kuoret ja pilko makkarat. En tykkää mistään minikuutioista vaan perunalohkot saavat olla reiluja.

Heitä ensin puolet voista pannulle (voi laittaa myös hiukan rypsiöljyä) ja pehmittele sipuleita minuutin tai pari. Laita sekaan lohkotut perunat ja makkarat ja paistele hyvännäköinen kullanruskea paistopinta. Älä siis ole koko ajan kääntelemässä äläkä sohimassa lastalla, ettei turhaan tule mössöä perunoista. Mausta suolalla, paprikajauheella ja mustapippurilla. Paiston puolivälissä lisää loput voista.

Paista kananmunat öljyssä tai voissa toisella pannulla, toiselta tai molemmilta puolilta, niin kuin tilattu on. Ihaninta on tietysti, jos saat jättää keltuaiset juokseviksi.

Hienonnettu ruohosipuli pinnalla on kyllä todella hyvää.

PARHAAT PERUNARESEPTIT x 65

Pelastetaan peruna!

Tällä viikolla korviini kantautui hälyttäviä uutisia. Koronaviruksen aiheuttamista poikkeusolosuhteista johtuen perunan kysyntä on romahtanut ravintoloiden, ruokaloiden ja suurtalouskeittiöiden tilausten vähyydestä johtuen. Se tarkoittaa, että viljelijöillä on jäämässä käsiin suuri määrä viime vuoden perunaa ja nyt näyttää vahvasti siltä, että suuri osa on päättymässä kompostiin. Tämä ei ole yksin Suomen ongelma, luin juuri, että Yhdysvalloissa joku tuottaja jakoi ilmaiseksi miljoonia kiloja perunaa, voitte kuvitella, miten siellä on käynyt kysynnälle kun koko ranskanperunabusiness on käytännöllisesti katsoen yhtäkkiä pysähtynyt!

Perunansyönti on ollut Suomessa laskussa muutenkin (jopa Ruotsissa syödään enemmän!) ja Koiviston Satu lanseerasi jo syksyllä #perunahaasteen perunansyöntiä buustatakseen. Peukutan tätä täysillä.

Peruna on kuulunut nimittäin vahvasti ruokaperinteeseemme viimeisen yli kahden vuosisadan ajan (peruna tuli Suomeen 1730-luvulla). Perunapohjaiset keitot ja ruskean kastikkeen kanssa syötävät perunat ovat olleet jokapäiväistä ruokaa ja ovat yllättäen vahvasti vieläkin maaseudulla ja iäkkäämmän väestön keskuudessa.

Peruna on erittäin monipuolinen, se on kevyttä ravintoa mutta täyttävää, se on myös edullista ruokaa. Ja peruna on hyvää.

Murskatut grilliperunat Kuva Heli-Hannele Pehkonen 

Me kotitalouksien kuluttajat olemme kyllä ostaneet perunaa nyt korona-aikanakin, mutta emme ole pystynyt kompensoimaan suurtalouspuolen kokonaiskysynnän romahdusta.

Voisimme siis ryhdistäytyä ja rakastua uudelleen perunaan, viettää pienen kuherruskuukauden ja tutustua uudestaan sen monipuolisiin käyttömahdollisuuksiin. Kotimaisen perunan kysyntään vaikuttavat myös, tottakai, esim. kotimaisten perunapakasteiden ostaminen, eli käytä ranskiksia, perunasuikaleita, viipaleita, keittoperunoita häpeilemättömästi, niistä saat tehtyä todella nopeasti aterian. Ja kuten Kape Aihinen sanoo, ei se perunoiden keittäminenkään kestä kuin 20 min.

Poroton käristys ja perunamuusi kuva Ida Tokola 

Mietippä seuraavalla kerralla, voisiko pastan tai riisin sijaan käyttää perunaa (ja tämä on hankala rasti ainakin minulle, koska tykkään niistäkin molemmista, mutta oikeasti RAKASTAN perunaa ja haluan turvata kotimaisen perunan tuotannon myös tulevaisuudessa)?

Pyysin ruokabloggaajia mukaan tähän perunareseptikoosteeseen ja voinkin ylpeänä esitellä upean listauksen ystävieni parhaimpia reseptejä. Olen ryhmitellyt niitä ehkä vähän hassusti, mutta se ei ollut aivan suoraviivaisen helppoa. Linkit johtavat suoraan resepteihin ja päädyin lataamaan vain muutaman kauniin kuvituskuvan, ettei postauksesta tule liian raskas.

Joukossa on varmaan ihan uusia juttujakin teille. sovitaanko, että ens viikolla tehdään jotakin ihanan tuttua perunasta ja sitten laitetaan sitä myös aivan uudella tapaa! Minä ajattelin itse ainakin kokeilla Libanonilaista sitruunakanaa, jossa perunat kypsyvät ihanasti samassa vuoassa sekä perunapizzaa. Sitten teen jonkun kastikeruuan perunan kanssa ja ainakin yhden perunaisen keiton ja, ja ...

Kiitos kaikille mukaan lähteneille!

Porokiusaus Kuva Hannele Hyvärinen 

Aterioita perunasta

Fenkolilla maustettu lohilaatikko Viikonloppukokki
Herkkutatti-perunapaistos Sillä Sipuli
Italialainen perunalaatikko Ripaus tryffeliä
Libanonilainen sitruunakana Siskot kokkaa
Muhennetut perunat ja kirjolohenmäti Viikonloppukokki
Peruna-tonnikalavuoka Kär
Peruna-korvasienikroketti Sillä Sipuli
Porokiusaus Kokit ja Potit
Pommes de terre coquilles Maalaisbistro
Taivaallinen täytetty perunamuussi Ripaus tryffeliä
Täytetyt uuniperunat Kär
Tonnikala-uuniperunat Kär
Silakkalaatikko Sillä Sipuli
Vanhanajan lihaperunalaatikko Haarukkavatkain

Mites olis merimiepihvi, perunamuusilaatikko, tonnikalavuoka, perunakasvispaistos?

Toscanalaiset ranskalaiset 

Peruna osana ateriaa

Hasselbackan perunat gratiinissa Maalaisbistro
Hawksmorin perunat Kär
Keitetyt kermaperunat Kär
Lämmin perunaterriini Maalaisbistro
Marinoidut uudet perunat Kär
Omenainen Pommes Anna-perunakakku Maalaisbistro
Paahdetut punaiset perunat Kär
Paistinperunat Kär
Parhaat valkosipuliperunat Kär
Perunarösti ja sienisalaatti Kär
Toscanalaiset ranskalaiset Kär
Uunissa paahdetut uudet perunat Ripaus tryffeliä
Vuohenjuusto-kermaperunat Cecibin keittiö


Muista myös muusi, uunilohkot, uuniranskikset, tuppipotut, persiljavoiperunat, murskatut perunat, hölskytysperunat, uuniperunat, perunalantit, douchesseperunat, tikkuperunat, pariisinperunat, aurajuustoperunat, juustoperunat ja mitä niitä nyt onkaan...

Myllymäen perunasalaatti kuva Anne Forsten 

Perunasalaatteja moneen menoon

Grillattu perunasalaatti Voita ja suolaa
Grillattu perunasalaatti fetavinaigretillä Hannan Soppa
Myllymäen viettelevä perunasalaatti Maalaisbistro
Paahdettu perunasalaatti Reseptini Makuja ohjelmasta
Perunasalaatti Cecibin keittiö
Peruna-varsiparsakaalisalaatti pekonilla Kokit ja Potit
Sitruunainen perunasalaatti Kär
Suomalainen nizzansalaatti Sauvajyvänen
Svaabilainen perunasalaatti Kär

Perunapizza Kuva Anni Paakkunainen 

Peruna pääosassa

Feta-pinaattivatruskat Cebicin keittiö
Gnocchi Viikonloppukokki
Härkisvatruskat, perunapizzat, peruna-tillipesto-aurasalaatti ja murkatut grilliperunat Beach house kitchen
Perunacurry Siskot kokkaa
Perunakukko Cebicin keittiö
Perunapasta Vaimomatskuu
Perunapizza Annin uunissa
Perunarisotto Hannan soppa
Saunamakkaraperunat Kär

Vanhanajan lihaperunalaatikko Kuva Minna Rautio-Pakaste 

Peruna keitossa

Mummolan maitoperunat Kär
Nyhtökaurakeitto Idas cozy corner
Peruna-purjokeitto pekonilla Kär
Purjoperunakeitto ja perunasipsit Ripaus tryffeliä
Villiyrteillä silattu parsakeitto Vaimomatskuu
Nyhtökaurakeitto Idas cozy corner


Äläkä unohda nakki-, makkara-, liha-, jauheliha-, siskonmakkara-, gulasch-, lohi-, kesä-, kala ja muita ihania keittoja.

Overit Ras-el-hanou- perunat kuva: Hanna Hurtta 

Nämä kelpaa takuuvarmasti myös kasvissyöjälle

Bosnian perunapiirakka Sokerivaltakunta
Hasselbackan perunat korvasienillä Sokerivaltakunta
Korealaiset ryppyperunat Gamja Jorim Kär
Perunanachot Kär
Perunatäytteiset kesäkurpitsat vegaaneille Sokerivaltakunta
Poroton käristys ja perunamuusi Idas cozy corner
Rapeiksi paistetut perunatacot Kär
Sadonkorjuupiirakka Tartex-täytteellä Vaimomatskuu
Täytetyt paprikat Sokerivaltakunta
Vegaaniset perunanachot Vaimomatskuu
Överit ras-el-hanou lohkoperunat Hannan soppa


Ja on niitä kasvisyöjille kelpaavia tuolla muissakin ryhmissä!

SYÖDÄÄN ENEMMÄN PERUNAA!

Sadonkorjuupiirakka kuva Jella Bertell 

PAAHDETUT PUNAISET PERUNAT

Punaisia perunoita on näkynyt loppuvuodesta kaupoissa, ainakin S-ryhmässä ne ovat olleet näkyvästi tyrkyllä. Minä tutustuin näihin kaunottariin elo-syyskuun vaihteessa kun emännöin kalastaja Tom Blomin kanssa Kauhajoen Ruokamessujen keittiötä, jonne saimme vieraaksemme Myllymäen Virpin Myllymäen Perunasta.

Pitää fiilistellä vielä tällä  viime syksyn messujulisteella, kun se on niin söpö!

Virpi toi mukanaan käsittämättömän kauniita punaisia perunoita, lajikkeen nimi on osuvasti Lipstick. Näissä perunoissa siis myös malto on kauniin violetinpunainen.

Lipstick on vasta koeviljelyssä ja ässän perunat näyttivät olevan jotain toista lajiketta.

Minä en koskaan innostunut niistä sinisistä perunoista, onhan se nyt tutkittu, ettei sininen väri ole kovin ruokahoukutteleva (no,  paitsi mustikka) ja itseasiassa en ole koskaan elämässäni tuntenut tarvetta ostaa tai valmistaa Blue Kongoa.

Tämä punainen peruna sen sijaan on hauska, se säilyttää hyvin värinsä ja on hyvän makuinen. Sitä myös moni luulee äkkiseltään lihaksi lautasella juuri värin takia. Paahdoin messuilla punaisen perunan siivuja ja kuoria naposteltavaksi Alavuden Öljynpuristamon chilirypsiöljyllä silattuna (järjettömän hyviä!) ja kun kiertelin tarjottimen kanssa maistiaisia tarjoten, moni luuli tarttuvansa pekonilastuun. Nachoperunoihin tämä kävisi myös hyvin.

Paahdetuista punaisista perunoista tuli osa minun ja lasten no name-sunnuntairuokaa, kun ihmettelin, mitä sitä oikein tekisin, kun en ollut mitään suunnitellut. 

Jääkaapista löytyi rasia broilerinfileitä, yksi pieni kesäkurpitsa, parmesaania, nämä perunat ja sitruuna ja pöydällä kourallinen nahistuneita tomaatteja ja ihan huippukuntoinen avokado. Tässä oli siis vihannesten suhteen oikeastaan myös hävikkipelastuksen paikka. Paitsi avokadon. Koska kun se menee, niin se menee, kuten tiedätte.

Perunoitten kotisäilytyksen kanssa olen muuten taistellut pitkään, perunakellariton kun olen (kuten kai useimmat). Ihan sama ovatko ne komerossa pimeässä vai jääkaapin vihanneslaatikossa, saan ne idätettyä kyllä viikossa yleensä. Lempiperunani Rosamunda on kaikkein pahin, se tuntuu kasvattavan idut jo seuraavana päivänä kun olen sen ostanut.  Ja minähän ostan siis perunani ylensä 1-2 kg kirkkaissa muovipusseissa pestynä, koska laiska. Ostin Reko tuottajilta syksyllä muutamaa eri lajiketta paperipusseissa ja tajusin, että tässä saattaa olla ideaa. Eli nykyään vaihdan kotiin kantamani perunat säästämiini pieniin paperisiin perunapusseihin ja laitan sitten sinne jääkaapin lokeroon. Ja kas, ne säilyy ja säilyy ja säilyy...

Aika usein teen tällaisia nimettömiä ruokia, ja vaikka ne toisinaan menevät karmaisevalla tavalla pieleen (silloin, jopa minä sanon perheelle, että ei tarvitse syödä), on tiettyjä ruuanvalmistustapoja, jotka useimmiten tuottavat hyvän tuloksen. Kuten vaikka uunissa paahtaminen. Tämän ruuan olisi voinut valmistaa kokonaan uunipellillä, mutta kun olin epävarma mitä olinkaan tekemässä, paistoin kanat erikseen pannulla. Mutta ihan erinomainen ruoka tuli. Ja ihanat paahdetut perunat parmesanilla, rosmariinilla ja valkosipulilla. Maitotyttö muuten kysyi, että onks tää lihaa?

PAAHDETUT PUNAISET PERUNAT 
4:lle
8-10 punamaltoista perunaa
öljyä
suolaa
mustapippuria
kuivattua rosmariinia
1 lihava valkosipulinkynsi
raastettua parmesania

Lisäksi:
nahistuneita, erikokoisia ja -värisiä tomaatteja
1 aikansa elänyt kesäkurpitsa
1 voimansa tunnossa oleva avokado
1 rasia (480 g) broilerin ohutleikkeitä (lihansyöjän lisuke, nämä ihan päiväyksellä!)
1/2 sitruunan mehu
öljyä
suolaa
mustapippuria myllystä 
kuivattua basilikaa

Lohko pestyt perunat suupalan kokoisiksi, pyörittele haluamassasi öljyssä (tällä kertaa minulla käytössä oliiviöljy), mausta reilusti suolalla, sekä mustapippurilla ja rosmariinilla.
Lisää samalle pellille halkaistut tomaatit, pirskottele öljyllä, mausta suolalla ja basilikalla. Viipaloi samalla lailla kesäkurpitsat, omani jäivät vaaleiksi kun muistin laittaa ne vasta toisessa osiossa.

Paahda n. 20 min 220 uunissa. Lisää sitten perunoiden pintaan raastettu valkosipuli ja parmesaani, pyöräytä vähän (ja se kesäkurpitsa mukaan viimeistään tässä vaiheessa) ja paahda vielä 10 min. tai kunnes perunat kypsiä.

Paahdon aikana paista broilerit pannulla öljyssä, purista päälle sitruunamehu, mausta suolalla ja pippurilla.
Kuori ja pilko avokado.

Nosta kaikki ainekset tarjoiluvadille vähän lohkoittain. Paahtuneet tomaatit toimivat broiskun päällä "kastikkeena", lapseni kun eivät kastikkeista perusta. Eivät ne kyllä perustaneet näistä tomaateistakaan, mutta mulle jäi siten herkkuja enemmän.

Satu Koivisto on heittänyt #perunahaaste :en ilmoille ja siihenhän tämäkin postaus sopii. Olen nimittäin Satun kanssa samaa mieltä, että peruna on ihana ja monipuolinen raaka-aine, jota täytyy vaalia ja promota. Perunalla mennään!

Haasteeseen ovat lähteneet mielenkiintoisilla resepteillä ainakin Kulinaari (peruna-pastasalaatti)ja Hannan soppa (perunarisotto).

PERINTEINEN JOULU: IMELLETTY PERUNALAATIKKO

KAIKKI ÄITINI RESEPTIT JOULUKALENTERI

PERINTEINEN JOULU

21. LUUKKU : IMELLETTY PERUNALAATIKKO

Imelletty perunalaatikko osoittautuu aina vaikeaksi rastiksi. Niin nytkin. Syistä:

• että mä odotin ensimmäistä lomapäivää ja oikein hifistelin kuinka yöllä mun laatikot imeltyy ja sitten paistan ne aamulla ja otan jumalaisessa päivänvalossa maailman ihanimpia imelletty perunalaatikko- kuvia. Arvannette, että toisin kävi. Lykkäsin laatikot uuniin kahdeksi tunniksi, kylläkin vasta 11 mais, mutta hyvinhän tässä ehtii kuvata. Menin laittamaan ulos jouluvaloja (joo siis meillä laitettiin nyt vasta jouluvalot ja sehän on toki joulun odotuksen ensimmäisiä hommia. Käsittämätöntä, että multa on jo viikon verran kyselty, että "no joko teillä on kaikki valmiina joulua varten?" Minkälaisena ihmisenä ne mua pitää? Mä en ikinä kysyisi keneltäkään tuota kysymystä...ja tiedän jo nyt että aatonvastaisena yönä mä paketoin viimeisiä lahjoja puoli neljältä). No siis siinähän menikin vähän kauemmin ja lopuksi laatikot paloo pinnasta (jouduin poistamaan palaneen letareen  tuosta pinnasta) ja yhtäkkiä oli hämärää. Onneksi oli jouluvalot, että näki tulla pihalta tupahan. Olis ne komiat kuvat olletkiin kiva yllätys. Alan jo tottua tähän laatuun.
• että meillä ei syöty lapsuudessa kai ollenkaan perunalaatikkoa, tai enhän mä tenavana piitannu mistään laatikosta. Nykyään on kun miehen suku on kovia perunalootafaneja. Mutta kun mä en oikeasti tiedä miltä sen pitäis maistua.  Niin miten sä teet sitten hyvää imellettyä perunalaatikkoa?
• että se on teknisesti ihan hyytävän vaikeaa. Tai teoriassa. Olen viime vuodet hengaillut töiden puolesta ruokaan ja elintarvikkeisiin keskittyvien kemistien ja muiden perunatieteilijöiden kanssa. Se reaktio mikä imeltää perunalaatikon on beta-amylaasi ja alfa-amylaasi, ensimmäinen tarttee 62-65 asteen lämpötilan ja jälkimmäinen 70-74. Sitten kun mittari näyttää yli 75 niin kaikki on ohi. Mutta millä ihmeen livulla ne on ennenvanhaan kylmissä tuvissa saanut tuon optimaalisen, aika korkean lämmön aikaan? Kun se on himppasen vaikiaa nykyäänkin.

Mutta niin sitä vaan tehdään perunalaatikkoa ja toivotaan, että kuu on oikias asennos. Ja perunootten lajike oikia. Että kuulemma jauhoosia, mutta sitte taas joku sanoo, että Rosamundasta tuloo mautonta.

Onneksi mä en tiärä miltä sen pitääs maistua. Perunalaatikon teos ei kannata muutenkaan sooloilla. On tärkeää, että perunat keitetään kuorineen ja suolatta, suola ja voi ja maito lisätään imellyttämisen jälkeen ja tietenkään ei saa jättää pois vehnäjauhoja, koska sen lisääminen aloittaa justiin sen amylaasin. Mutta aina voi lisätä siirappia jos amylaasit epäonnistuu...

IMELLETTY PERUNALAATIKKO

1 1/2 kg  jauhoisia elikkä tärkkelyspitoisia perunoita

1 dl vehnäjauhoja

2 tl suolaa, 

3 rkl voita

5 dl maitoa 

(sitä siirappia)

1. Keitä perunat kuorineen ja ilman suolaa kypsäksi. Säästä keitinvesi.
2. Kuori perunat lämpiminä, heti kun kykenet.
3. Soseuta lämpimät perunat esim sauvasekoittimella muusiksi, lisää keitinvettä niin, että saat sopivan paksuisen, normi muusin.
4. Tarkista, että muusin lämpötila on alle alle 65. Sekoita mukaan  jauhot ja imellytä kansi päällä esim. uunissa joka on 70 asteessa. Imeltymiseen menee ainakin 4-5 tuntia, voi hyvin jättää muusin yöksi imeltymään. Digimittari on ihan hyvä laittaa hälyyttämään jos lämpö uhkaa nousta korkealle.
5. Imeltynyt muusi muuttuu lieväksi ja kiiltäväksi ja makeaksi.
6. lisää imeltyneeseen muusiin maito, voi ja suola ja sekoita, tässä vaiheessa se on ihan lusikoitavaa velliä.Jos imellytys ei ole onnistunut, nyt sitä siirappia jokunen ruokalusikallinen.
7. Paista voidellussa astiassa 175 asteessa 2 tuntia. Perunalaatikko kuohuu kovin, joten täytä vuoka vain 1/3 osaa.
8. Perunalaatikko säilyy 3-4 päivää. Jos haluat sen pakastaa, pakasta massa ennen paistoa. Miksi? En tiedä, mutta kaikki sanoo näin.

Ja hilpeäksi lopuksi vielä puhelimella otettu kuva liesituulettimen valon alla. Kyllon komiaa!

Ystäväni Nelle on muuten tehnyt hienon jutun aiheesta Imelletty perunalaatikko.

Minä jourun lopettamaan sanoihin: Syökää lanttulaatikkoa!

TOSKANALAISET RANSKALAISET

Tällä otsikolla voittaa varmaan vuoden otsikkokilpailun! Se on kyllä aika järjetön, mutta kuulostaa paljon paremmalta enkuksi: Tuscan Fries (On mulla ennenkin ollu näitä reseptinnimeämispieruja. Mitä sanotte esimerkiksi Välimeren lohesta?). Se on nimittäin häpeilemättä pöllitty brittien ihanimmalta keittiönaiselta Nigellalta, jota saan kiittää myös jokapääsiäisestä nyhtölammasreseptistäni. Ja kai se Nigellakin oli tämän napannut joltakin toskanalaiselta ravintolanpitäjältä.

Resepti on todella simppeli, simppelimmin ei kunnon frittiranskalaisia saa aikaan. Ja just tämä tekotapa pakottikin kokeilemaan. Kuulkaa: Raa'at perunapalat upotetaan kylmään öljyyn ja sitten kypsennetään kunnes valmiit. Mitä ihmettä?

Toskanalaiset ranskalaiset
1 kg jauhoisia perunoita
1 plo eli 900 ml rypsiöljyä
5-6 valkosipulinkynttä
pari salvian, timjamin ja rosmariinin oksaa
suolaa

Pese perunat, älä kuori. Leikkaa noin sormenpaksuisiksi ranskalaisiksi. Kuivaa pyyhkeellä.

Kaada pullollinen öljyä isoon kasariin ja upota perunat perään. Perunoiden tulisi peittyä öljyyn. 

Laita hella päälle ja kuumenna öljy kiehuvaksi. Kun öljy kiehuu voit laittaa hiukan pienemmälle, mutta toive olisi, että öljyn lämpötila olisi noin 160 astetta, eli aika hyvin saa kiehua.
Anna kiehua 20 min.

Koko aikana älä koske perunoihin.

Lisää 20 min. kuluttua öljyyn yrttien oksat ja kuoritut, kevyesti veitsen lappeella murskatut valkosipulit.
Anna kiehua vielä 10 min. tai niin kauan, että perunoissa on kiva kullanruskea (toskanalaisen) ranskalaisen väri.
Nosta reikäkauhalla  kaksinkertaisen talouspaperikerroksen päälle valumaan. 
Suolaa.

Ja kyllä niistä ranskiksia tuli. Aika pehmeitä (mutta se taas voi johtua jauhoisista perunoista, teen kyllä aina ranskikset ja kaikki uunilohkot niistä kiinteiden sijaan, jostakin olen tuon oppinut), mutta ei rasvaisia. Rasvan lämpötila on varmasti aika tärkeä, en kyllä käyttäny lämpömittaria. 

Ihanaa oli sekin, että kasvimaalla vielä pikku yöpakkasista huolimatta kukoistavat salvia, timjami ja rosmariini. Ihan kuin tätä varten.

Sitä paitsi salvia frittaantui ihanasti.

KESÄKEITTOA - JOHAN NYT TOKI!

Kesäkeitto, tuo kesäinen mielipiteiden jakaja. Toiset rakastaa, toiset ei. Liekö syy kouluaikojen, kun kesäkeittoa tarjottiin ympäri vuoden, kotonakin, ja silloin kyse oli kyllä paremminkin pakkasvihanneskeitosta, koulua kun ei kesällä käyty.

Mutta eipäs aloiteta tällä tavalla purnaamalla, sillä oikeasti kesäkeitto on mitä mainioin kesäinen eväs. Sen vaan tulee täyttää tietyt reunaehdot: Pieniä makoisia uusia perunoita, tuoreita herneenpalkoja, uuden sadon kukkakaalta ja porkkanoita, mieluummin naatilla. Sellasia, joista oikein maistaa, että ne on juuri nostettu maasta. Muuta ei paljon tarvitakkaan, maitoa, voita, suolaa, oi nam.

Ai niin tarvitaan kyllä se herneenpalon riipijä. Onneksi hommasin sen jo 8 vuotta sitten.

Kyllä siis kesäkeittoa on tehtävä, ainakin muutaman kerran kesässä. Kun tähdet olivat suosiollisia ja ihan cittarista löytyi multaisia komian näköisiä uusia perunoita, kävin vaivihkaa hieraisemassa peukalolla, että lähteekö kuori irti ja tuntui lähtevän, löytyi naatillista nippuporkkanaa, nippusipulia, herneenpalkoja ja kukkakaalia...kyllä tämä kaikki oli merkki, että nyt kesäkeittoa tai ei koskaan.

Ja ihana keitto siitä tulikin. Olin ihan unohtanut, että kesäkeitosta nousee erityinen, tuoreiden kasvisten keittämishaju, se on kyllä ainutlaatuinen ja ihana. Mieto, mutta silti selkeästi omanlaisensa. Laittakaapa kattila tulille ja nauttikaa siitä.

Kesäkeitto
4-6:lle
Antamani määrät on summittaisia, en niitä painomitoiksi lähtenyt tarkentamaan ja vihannesten koko vaihtelee kauden mukaan, joten laittaakaa noin ja sinnepäin, ei ole niin nuukaa.

1 l vettä
1 kasvisliemifondi
10-15 uutta perunaa
3-4 porkkanaa
1/2 kukkakaali
2 dl palottuja herneitä
3 sipulinvartta
4 dl maitoa
ruokalusikallinen voita
hienonnettua persiljaa tai lipstikkaa

Kuumenna vesi kiehuvaksi ja lisää sinne kasvisliemifondi ja pestyt ja irtoava kuori irrotetut uudet perunat, yleensä ainakin puolitan ne.
Pilko seuraavaksi  mukaan porkkanat ja revi kukkakaali pieniin kukintoihin. Tässä tulee mun mielestä ihan hyvä viive kypsymisjärjestyksessä kun laittaa perunat ja sitten käsittelee muut vihannekset mukaan.

Kun perunat alkavat tuntua napakan kypsiltä lisää maito, herneet ja suikaloidut sipulit (vaaleat osat). Kuumenna kiehuvaksi. En itse koskaan suurusta lientä vehnäjauhoilla, minun mieleeni on keitto ilman (ja onkos tuo nyt taas helpompaakin...). 

Lopuksi heitä mukaan voi, yrtit ja vihreät sipulinvarret. Mulla ei ollut persiljaa, joten hain lipstikkaa lipstikkapuustani (se on isoo!), mutta lipstikkaa riittää sellainen lusikallinen hienonnettuna kun taas persiljaa voi laittaa vaikka desin.

Kesäkeitto maistuu ihanalta ruisleivän, juuston ja tuorekurkun kanssa.

Voi että kesäkeitto on hyvää! Toivoisinpa, että ne, jotka eivät sitä omakseen tunne, antaisivat vielä yhden mahdollisuuden kesäntuoreelle, raikkaalle keitolle. Tämä postaus on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä kansallisen pro-kesäkeitto säätiön kanssa. Tällä muuten kuittaa taas yhden kasvisruuan viikossa.

Jos olet jo valmiiksi kesäkeittoon kallellaan niin kokeile myös tätä eksoottista kookosmaitoversiota (se voi olla tietysti ovi kesäkeiton maailmaan myös kesäkeittoa karsastavalle).

Ja sitten on se herkkujen herkku. Varsinkin alkukesän herkku, kun omalta maalta on saanut vasta perunaa, porkkanaa ja kukkakaalta täytyy odottaa vielä (no nykyäänhän niitä saa kaiken aikaa). Ihana perinteinen mummolan keitto eli Maitoperunat.

Pitääpä kokeilla tänä vuonna näitä myös kauramaidolla. Voisi kuvitella, että heinäisen kaurainen kauramaito sopii kesäkeittoon ja maitoperunoihin ihan noin vaan.

Julistan heinäkuun 9:nnen kansalliseksi kesäkeittopäiväksi! (Voiko niin tehdä?) Nih!

SITRUUNAINEN PERUNASALAATTI

Kaupallinen yhteistyö Apetina

Ihana perunasalaatti. Sitruunaisen sinappinen, retiisin rapsakka, sopivan juustoinen. Sisältää muitakin perunan bestiksiä kuten tilliä ja kevätsipulia.

Blogilaiskuus näkyy  kesän aikan kertyneissä resepteissä. Sitruunainen perunasalaatti on Apetinan sivustolle tekemiäni, tarkka resepti löytyy sieltä.

Ja ansaitsee ehdottomasti jaon täälläkin.

Nauttikaa viikonlopusta, perunasta ja kuumista keleistä!

SIENISALAATTI SUPPILOVAHVEROISTA JA PERUNARÖSTI

Kuka rakastaa sienisalaattia? Sitä suolarouskuista tehtyä, jota ilman joulupöytäkin on pikkuusen vajaa.

Mä nostan molemmat käret ylähä, ja hypin tasajalakaa, niin paljon mä siitä tykkään. 

Blogistanian parhautta on se, että aina joku on keksiny koittaa jotakin yksinkertaasta asiaa vähän eri lailla. Tinskun keittiössä oli mietitty, että mitäpäs jos voisi skipata sienten liottamisen (ja kenties jopa suolasienien tekemisen, jos olet itse nekin salaattia silmälläpitäen väsännyt) ja tehdäkin salaatti tuoreista suppilovahveroista. Niitäkin taitaa vielä nytkin löytyä mettistä, mutta en näe mitään syytä, miksei nämä onnistu myös pakastetuista. Suppilovahveroissa on samanlainen vahvan sieninen maku kuin rouskuissakin, joten sipulin  ja hapankermojen kanssa tästä salaatista tuli aivan oikia fiilis.

Lounaaksi se vääntyi kuin paistoin alle pannuröstin. Unelmoin aina noista Sveitsin rösteistä, lapsena ostettiin kaupasta sellainen perunasäilykepurkki, joka paistettiin röstiksi (siis Sveitsissä) ja se oli niin mun lapsuuden herkkuruokaa. Oon yrittäny löytää Saksasta tai Itävallasta tuota purkkia, vaan en oo löytänyt. Ehkä pitää lähteä sitten sinne Sveitsiin.

Sen verran laiskotti, että ajattelin kokeilla röstihommia pakastelokeron perunasipulisekoituksesta. Hyvän makuista tuli ja tietysti nopeammin valmistui kuin perinteisellä metodilla. Itte olisin kyllä laittanu reilummin sipulia. Se jäi myös ehkä hiukan irtonaiseksi, vaikka yritin painella sen lastalla tiiviksi kakuksi. Sitä myöten tietysti kääntäminenkään ei mennyt aivan yhtenä palana kuin Stromsöössä.

Mutta mitä nuita epäonnistumisia vatvomaan.

SIENISALALAATTI SUPPILOVAHVEROISTA JA PERUNARÖSTI

Sienisalaatin ohje suurin piirtein täsmälleen Tinskun keittiöstä

1 l tuoreita halkirevittyjä suppilovahveroita (tai  vajaa 1/2 l  pakastettuja)
1 iso keltasipuli
200 g ranskankermaa tai smetanaa , tai puolet kermaviiliä
1 pieni valkosipulinkynsi muserrettuna
suolaa ja mustapippuria

500 g perunasipulisekoitusta
voita ja öljyä paistoon

Laita putsatut, halkirevityt (tai pakastetut) sienet kuivalle pannulle ja paistale omassa liemessään n. 5 min. Siivilöi ja jäähdytä.

Silppua sipulit ja hienonna sienet. Sekoita molemmat ranskankermaan/smetanaan/kermaviiliin ja mausta suolalla ja pippurilla.

Laita jääkaappiin viilentymään ja tekeytymään.

Paista röstiperunat voi-öljyseoksessa miedolla lämmöllä ensin toiselta puolelta ja sitten toiselta puolelta rapean kullanruskeaksi. Kääntäminen sujuu teoriassa kattilan kannen tai lautasen avulla.

Rösti alle ja sienisalaatti päälle. Että nam nam.

Vielä pitää sanottua, tuosta halkirevityistä sienistä, että tinskulta opin tämän näppärän suppisten siivoamisen, Kun repäisee sienet käsin pituussuunnassa kahtia, pääsee putsaamaan kaikki havut ja männynkävyt. Myös sieltä salaisesta solasta!